Neon saapui Blastoisen selässä Vermilion cityn sivummalle metsikölle. Se oli synkkä ja pokemonkouluttajien tietämättömissä.
-Noh... Perillä ollaan. Blastoise... Jatkan jalkaisin, takaisin.
Neon loikkasi maalle ja kutsui Blastoisen palloonsa. Poika käveli rauhallisesti edeten eteen päin ja vältti katkomasta puunoksia tai liukastumasta kallion sammalpeitteeseen. Suicune tuhahti ja huokaisi asettuen Neonin eteen poikittain. Poika katsoi hetken kysyvästi, kunnes Suicune alkoi mylviä omiaan. Neon loikkasi varovasti Suicunen selkään ja otti tämän pitkästä harjaksesta kiinni. Legendaarinen pokemon ei selvästi pitänyt tilanteesta, mutta ei silläkään ollut koko päivää aikaa riehua metsikössä ja seuraten Neonin töppäilyjä. Pokemon suorastaan loikkasi ilmaan ja aloitti uskomattoman nopean juoksutahtinsa.
-Woooou hidasta minä putoan!
Neon oli aivan paniikissa. Poika roikkui pokemonin kaulassa ja yritti vain parhaansa mukaan kestää kyydissä. Tätä show'ta jatkui muutama kilometri. Lopulta metsikön pimennosta aukeni valtava lampi, jonka vesi kimalteni uskomattoman kauniisti. Neon lyysähti alas Suicunen selästä suoraan pensaikkoon ja nousi samantien istumaan.
https://www.youtube.com/watch?v=_Fa8elz8tzc&feature=related-Voiko Laprasin kilpi todella parantua täällä?
Neon tokaisi oikeastaan itsekseen, mutta Suicune nyökkäsi vastauksena ja asteli veteen puhdistaen sitä entisestään. Neon otti pallon käteensä ja katsoi sitä pitkään.
-Lapras...
Seuraava ele vapautti Laprasin pallostaan. Pokemon laskeutui suoraan lampeen ja sen silmät säkenöivät. Se oli niin onnellinen päästessään niin puhtaaseen, ravitsevaan ja vahvistavaan veteen.
https://www.youtube.com/user/Merhawk102#p/c/2E1A2C12F3A3B7D3/18/O6TWUjtbb9E-Lapras, minä jätän sinut tänne toipumaan.
Neonin silmät vetistyivät jälleen. Poika koki aika paljon kerralla. Lapras katsoi Neonia ensin hieman epäilevänä, mutta nyökkäsi lopulta.
-Usko minua, kaikki kääntyy parhain päin ja me tapaamme pian taas.
Lapras ui aivan veden rajaan ja puski Neonia päällään valuttaen kyyneleitä pojan vaatteille. Hyvästit tekivät kipeää, mutta jonakin päivänä tilanne vielä muuttuisi ja kaikki olisi normaalisti. Neon halasi vielä pokemoniaan ja antoi tälle suukon poskelle.
-Hyvästi, rakas.
Neonin viimeisten sanojen jälkeen poika lähti paikalta juosten niin kovaa kuin kykeni pitkin metsää takaisin Vermilion cityn laitamille. Koko matkan itkien. Lapras pidätteli kyyneleitään lammessa ja luovutti lopulta. Se sukelsi lammen pohjaan ja huusi veden alla niin kovaa kuin kykeni. Suicune sulki silmänsä ja laski hieman päätään kunnioittaen tilannetta.
Pääsivu 
