Haudanryöstäjä kohtaa hienohelman

Alisa nyökkäsi hymyillen, mutta katsahti sitten jokseenkin huolestuneena Kidan suuntaan. Tyttö oli taas räyhäämässä Pyralle. Alisa nousi ylös ja asteli hattarapään luo.

- Tiedätkös, voisin auttaa Pyran koulutuksessa,
Alisa sanoi. Tyttö oli aiemmin päättänyt pysyä erossa muiden asioista, mutta tilanne alkoi käydä häiritseväksi. Kai tässä jomman kumman osapuolen oli pakko taipua.
- En tartte kenenkään apua,
Kida tiuskaisi päättäväisesti.
- Voisin opettaa sille jotain erikoista ja hyödyllistä,
Alisa jatkoi kommentista huolimatta. Kida kohotti kulmiaan kiinnostuneena.

- Jotain mitä ei välttämättä osaisi odottaa. Olen harjoitteleva kasvattaja ja opettanut omillenikin sitä sun tätä. Miten olisi?
Pyra katseli tytöstä toiseen hermostuneena, kunnes Kida lopulta työnsi sen lähemmäs Alisaa.
- Siinäs yrität,
hattarapää tuhahti. Alisa kohotti kätensä silittämään Pyraa ja hymyili helpottuneena, kun se ei polttanut. Se oli hyvä merkki.

- Aloitetaan heti. Sinun kannattaa seurata treenejä, jotta opit itsekin samalla.
Alisa kutsui Espeonin pallostaan ja kyyristyi tämän vierelle, ilmeisesti kysyen jotakin omalla kielellään. Espeon nyökkäsi päättäväisesti, joten tyttö nousi ylös Espeonin ottaessa otteluasennon.

- Opetellaan Solarbeam. Sitä ei kannata käyttää ihan missä tilanteessa tahansa, sillä se vie kaksi vuoroa. Mutta oikein käytettynä se voi olla erittäin hyödyllinen.
Seuraavaksi Alisa aloittikin Pyran ja Kidan neuvomisen. Puheenvuoron jälkeen alkoi itse ottelu.

Espeon syöksähti kentälle, iskien quick attackillä. Pyra vastasi Emberillä, ja Alisa antoi lisää neuvoja. Swiftistä saadessaan Ponyta kuokki maata hermostuneena, mutta veti silti syvään henkeä ja yritti saada jonkinlaista iskua aikaan. Pokémon kuitenkin lähinnä aivasti.

- Kärsivällisyyttä, ensimmäinen vaihe on tärkeä, sillä tarvitset energiaa hyökkäämiseen,
Alisa sanoi. Espeon seisoi rauhallisena paikoillaan. Vaikka uusimpien tiimiläisten kanssa oli vielä joitakin ongelmia, Espeon totteli ja keskittyi otteluihin täysin. Siksipä se olikin hyvä treenivastus.

Greta oli jälleen istunut seuraamaan harjoituksia. Ehkä hänkin oppisi tästä jotain. Tyttö oli päästänyt myös tiiminsä, Noaa lukuunottamatta, ulos seuraamaan harjoituksia. Cole kuitenkin näytti olevan kiinnostunut lähinnä itsestään ja nyrkkeili läheistä puunrukoa vastaan. Freija ja Loki sen sijaan istuivat paikoillaan ja seurasivat Pyran tekosia.

Renokin ilmestyi parahiksi paikalle seuraamaan tapahtumia. Poika istahti Gretan viereen ja vielä vapaana oleva houndour kävi makuulle Renon eteen. Poika kääri hihansa ja alkoi hieroa pokémonin selkää osaavin ottein. Koirapokémon makasi tyytyväisenä silmät suljettuina ja nautti huomiosta. Reno seurasi sivusilmällä Alisan touhuja ja kysyi Gretalta mitä oli tekeillä.

- Alisa opettaa Pyralle jotain uutta hyökkäystä,
Greta selvensi ja katsoi Renon touhuja kysyvästi.

- Jaa,
Poika sanoi ja huomasi serkkunsa kiinnostuneen katseen.

- Hieronta auttaa pokémoneja rentoutumaan ja niistä tulee ystävällisempiä,
Reno selitti ja katsoi hymähtäen raukeaa houndouria.

Pyra alkoi väsyä, joten Alisa asteli sen luo, syötti sille pari marjaa ja silitti sen turpaa.
- Vieläkö jaksat?
- Totta kai se jaksaa,
Kida vastasi päättäivsesti. Alisa kuitenkin odottin Pyran vastausta. Pokémon tuuppasi hellästi tyttöä, jolle vastaus oli kyllin selvä.

- Okei, yritetään vielä, hyvin se menee.
Alisan antaessa neuvoja ja asetellessa Pyraa varmempaan otteluasentoon Kida pyöritteli silmiään. Tulisko tästä muka yhtään mitään?

Parin yrityksen jälkeen Espeon oli lataamassa Shadow Ballia, kun jotain tapahtui. Lentävä varjopallo syöksähti sivuun kurssiltaan, kun ohut valojuova törmäsi siihen. Pallo rysähti voimalla läheiseen roskakatokseen. Pyra näytti kerrassaan hämmentyneeltä. Kida kiljaisi riemusta. Alisa katsahti kovia kokeneeseen roskakatokseen anteeksipyytävästi, mutta riensi sitten Pyran luo.

- Loistavaa! Ollaan jo loppusuoralla. Nyt vain lisää voimaa.
Alisa syötti Pyralle uuden marjan, jonka poni hotkaisi onnessaan. Iskun voisi treenata loppuun myöhemmin, nyt molemmat pokémonit tarvitsivat lepotauon. Espeon palasi sekin kehujen saattelemana palloonsa, mutta Kida riensi jo haastamaan seuraavaa kouluttajaa.

Alisa istahti muiden viereen, huokaisi ja hautasi kasvonsa hetkeksi käsiinsä.
- Toivotaan että noiden yhteistyö vielä jonain päivänä pelaa. Pelkkien iskujen osaaminen ei riitä, mutta on hyvä alku.

-Eiköhän se siitä,
Greta sanoi yrittäesn kuulostaa positiiviselta, mutta kaikki tiesivät tosiasian että Kidan täytyisi muuttua ihmisenä jonkin verran, että koulutus rupeaisi luistamaan. Cole taapersi väsähtäneenä Gretan luo nyrkkeiltyään puunrunkoon. Sen tassut olivat melko ruhjeiset, mutta pokémon vaikutti tyytyväiseltä itseensä.

- Voisit sinäkin tarvita hierontaa tuon jälkeen,
Greta naurahti ja silitti pokémonia. Reno vilkaisi Gretaa. Houndourin hieronta oli valmis, joten yhtä hyvin hän ehtisi Coleakin leipoa. Reno kutsui Quilavaa, joka katsoi poikaa kysyvästi mutta taapersi tämän luo.

- Käyppäs makuulle,
Reno sanoi pokémonille, joka katsoi hölmistyneenä Gretaa, joka kehotti sitä käymään vatsalleen. Cole kohautti olkiaan, mutta teki työtä pyydettyä. Reno kokeili otuksen selkää muutaman kerran, että quilva tajuaisi mistä on kyse. Aluksi Cole kiemurteli, mutta äkkiä se meni täysin veltoksi ja näytti tyytyväiseltä käsittelyyn. Reno hymähti ja jatkoi.

Clarice vetäytyi omaan rauhaansa sivummalle välittämättä muiden touhuista.

Kida oli juossut haastamaan ensimmäisen vastaantulijan, vuorikiipeilijämiehen, joka lähetti kentälle Onixin (taso 30). Kida lähetti itsevarmana otteluun Camon. Hoppip sai kivivyöryn niskaansa, mutta vastasi tehokkaalla Energy Ballilla. Voimakas, lohikäärmetyypin Dragonbreath-isku oli pudottaa Hoppipin pelistä, mutta sen onnistui imemään energiaa Mega Drainilla ja ihme kyllä, pikkuinen retiisi voitti erän.

Seuraavaksi kentälle saapui Steelix (taso 35), edellistä vieläkin isompi käärme. Camo ei kestänyt pelissä kauaa, joten Kida lähetti Todon vuorostaan otteluun. Steelixin onnistui kadota maan alle ja syöksyä esiin Todon alta, heittäen Feraligatrin maahan. Gaattori kuitenkin vastasi vesihyökkäyksillä ja lopulta Flaililla, pudottean tämänkin käärmeen pelistä.

Miehen viimeinen pokémon oli Nidoqueen (taso 38), joka pudotti Todon nopeasti pelistä, vaikka saikin ensin jäisen pureman. Jäljellä oli enää Bodo. Pöllö väisteli ketterästi Nidoqueenin heittelemiä kiviä, iskien sitten Confusionilla. Ottelu oli täpärä, mutta lopulta mies kutsui Nidoqueenin palloonsa. Kida tuuletti voitonriemuisesti, muta mies tyytyi vain vilkuttamaan sanaakaan sanomatta, poistuen sitten paikalta.

Kida oli suuntaamassa takaisin muiden luo, kun Camo alkoi hohtaa valkoisena, muuttaen mutoaan. Retiisistä tuli vihreä sipuli, jonka nimeksi Pokédex sanoi Skiploom.
'Hoppiiip!', pokémon huusi iloisesti muodonmuutoksesta huolimatta. Kida toljotti pokémoniaan hämmentyneenä, mutta palasi sitten muun porukan luo.


// Todo lv 35
Bodo lv 32, oppi Take Downin
Pyra lv 30
Camo lv 26

Saatuaan Colen hieronnan valmiiksi Reno nousi ylös, pyöritti kalman kalpeita ranteitaan muutaman kerran ja sulki jälleen ne hihojen sisään. Cole nukkui tyytyväisenä ja Greta hymyili serkulleen, joka ei kuitenkaan virkkanut mitään vaan katosi jälleen omille teilleen houndour perässä jolkottaen. Salien alla poika oli mielellään vielä enemmän omassa rauhassaan kuin tavallisesti. Reno päästi tiimin ulos, että kaikki pääsisivät ruokailemaan kukin mitä mieli. Houndourille poika kävi ostamassa nopean aterian ja istui sitten puun varjoon lukemaan vihkostaan.

Jonkin ajan kuluttua tiimi kokoontui puun luokse ja Reno kokosi kaikki palloihinsa.

- Mä menen nyt salille,
Reno sanoi ohimennen ohittaessaan muun porukan ja tallusti kohti hämyistä rakennusta. Renon Fuksian värisissä silmissä pilkahti kun tämä saapui oven eteen. Poika tutki rakennuksen julkisivua ja astui sitten sisään narisevasta ovesta...

Kida huikkasi Renolle onnentoivotukset, vaikka häntä nyppi edelleen oma häviö. Uusinnassa Mortyllä ei olisi mitään mahdollisuuksia.

- Camo näköjään kehittyi,
Alisa kommentoi. Kida taputti höyhenenkevyttä kukkaa ylpeänä.
- Saat luvan opettaa sen iskun Pyralle kunnolla ennen kuin haastan salin,
Kida sanoi topakasti. Alisa nousi aikailematta ylös.
- No, jatketaan sitten.

Pyra ilmaantui taas pallostaan. Alisa päästi Espeonin ulos ja kertasi nopeasti ohjeet.
Puolen tunnin lisätreenin jälkeen alkoi tapahtua. Pyra latasi energiaa, kun Espeon syöksähti jälleen pokémonin kimppuun. Alisa puri hammasta kannustavasti, sillä onnistuminen oli nyt erittäin lähellä. Espeon ehti tuskin loikata kauemmas, kun Pyra turvasta syöksähti paksu ja kirkas valojuova.

Espeon otti täyden osuman, raahautuen maata pitkin. Säde jätti hiekkaan pitkän ja syvän uurteen, jonka pohjalla Espeon makasi. Alisa loikkasi herättelemään pokémonia, joka vaikutti olevan kunnossa. Kida kiljui riemusta. Alisa palautti Espeonin palloonsa ja asteli kaksikon luo.

- Se oli täydellinen Solarbeam. Lisää tuollaisia saliottelussa ja pääsette pitkälle,
Alisa kehui. Kida meinasi jo heittäytyä halaamaan Alisaa, kunnes pysähtyi äkisti, rykäisi hermostuneesti ja nakkeli taas niskojaan itsevarmana.
- No siitä saat olla varma! Tule Pyra!

Kida riensi kohti salia Pyra kannoillaan.
- Pitäisikö meidänkin mennä katsomaan ottelua? Vai antaa Renolle ottelurauha?
Alisa kysyi Gretalta, joka tunsi serkkunsa paremmin.

Greta oli tiimeineen seurannut myös nämä harjoitukset ja nousi ylös onnittelemaan Kidaa, ja Alisaa onnistuneesta opettamisesta. Colekin heräsi ja haukotteli makeasti venytellen.

- Mie en tiiä, serkkupoika tuntuu usein arvostavan rauhaa, mutta jos ootte hiljaa niin eiköhän se siitä. Mie meen treenaamaan omaa tiimiäni, nähdään!

Greta sanoi ja lähti tiimeineen järven suuntaan. Hänkin olisi mielellään nähnyt serkkunsa ottelun, mutta tytöllä itselläänkin olisi vielä sali edessä ja tällä hetkellä tiimi ei pärjäisi Mortylle. Lisäksi Noa oli niin pienitasoinen ja, no hyödytön, ettei sitä voinut otteluihin mukaan ottaa ainakaan vielä.

- Okei, onnea treeneihin!
Alisa huikkasi ja asteli Kidan perässä salille. Scizor seurasi perässä. Alisa oli salin jo selvittänyt, mutta olisi kiinnostavaa nähdä muiden suoritukset.