Donah
Puristin vahvoja, pitkiä kynsiäni vasten ihoani käsieni ollessa nyrkissä. Koita kestää, Diamond.. Mietin itsekseni. Vihreistä ja yleensä positiivisen kirkkaista silmistäni näkyi nyt pelon ja vihan sekaista, epävarmaa tuijotusta. Silmistäni saattoi heijastua liekkien oranssi hehku, jonka vuoksi näytti siltä, että olisin silmistäni palanut vihasta. Huomasin sitten, että Diamond kiristi otettaan ja litisti Ninetailsin kivisen kehonsa sisään niin tiukalle, että Ninetails joutui lopettamaan hyökkäyksen ja päästi oudon inahduksen suustaan.
' OOoooooorrh! '
Diamondin valtava ääni kantautui varmasti satojen metrien päähän, kolkon metsän sekaan ja siellä se kaikui vielä kovemmin. Huomasin, miten Onixini kasvot ja kaula olivat liekeistä tummuneet ja tuntui siltä, että Diamond oli niin hauras, että kosketuskin saisi sen palasiksi - mutta eihän se niin ollut. Diamond oli lujaa tekoa.
- Ninetails, älä siinä laiskottele !
Jätkä ärähti toiselta puolelta kenttää ja sai minun katseeni siirtymään häneen.
- Energy Ball!
Jätkä ärähti uudelleen ja samalla niin littanaksi kiristynyt Ninetails käänsi päätään vaivalloisesti kohti Diamondia ja avasi suunsa. Tuo vetäisi henkeä ja muodosti yhdessä silmän räpäyksessä vihreän, ruohotyypin pokemonin energiapallon. Tässä kohtaa tiesin, ettei Diamond ainakaan hyppisi riemusta, tuohan oli heikkona ruohotyypille !
- Diamond, kiristä ja yritä kestää !
Huusin hiukan paniikissa, mutta silti Diamond kiristi vielä otteensa tiukimmilleen ja käänsi katseensa pois Ninetailsista.
Derek
Näin, mihin tilanne oli johtanut. Jätkällä oli pelkkiä opetettuja iskuja. Se oli epäreilua, vaikka se olisi sallittua. Onix oli vielä alakynnessä ! Ja Diamond tuskin kestäisi tätä, vaikkei tuli-iskut niinkään tuota olisi hetkauttaneet.
- Tuo ei oo reiluu..
Sanoin nähdessäni Ninetailsin aloittavan liikkeensä. Jätkä vain hymähti suuntaani.