Celadonissa valmistautumassa

Elisabeth

Katsahdin nopeasti Candiceen.. Vilkaisin sitten Flareoniin, joka pompahti yllättäin ilmaan äännähtäen kivusta. Raichu oli siis tullut tuon alta pinnalle ja osunut suoraan Flareoniin.
-Pitäkää paussi!
Sanahdin kovalla äänellä. Raichu ja Flareon jäivät vieretysten hetken aikaa seisoskelemaan, tai no, Flareon makoili maassa hengittäen raksaasti äskeisen jäljiltä.
"Pahuksen muija, viettelee vielä mun jätkän tol showlla."
kirosin mielessäni, etsien kuvitelmia, kuten sen, että Candice yrittäisi muka Sergeitä, vaikkei asia niin näyttänyt oikeasti olevan. Saatoin vain olla mustasukkainen.
- Palatkaa.
Kutsuin väsähtäneet pokemonit palloihinsa ja kaivoin uuden pallon taskustani.
- Golem..
Sanoin hiljaa ja päästin kivisen pokemonin maahan pallostaan. Se äännähti öristen ja katsahti kohti Candicea.
-Earthquake..
Kuiskasin siirtyen kauemmas juoksujalkaa. Saattoi näyttää oudolle, että juoksin yllättäin Golemia karkuun, mutta syystä juoksinkin. Golem hörähti ja ponnisti voimalla ilmaan ja iskeytyi maahan mahtavalla paineella. Maa väreili ja valkeita aaltoja syöksähti maata pitkin kohti Sergeitä ja Candicea. Tunsin itse väreilyn kauempana, tasapainoni heitteli. Hymyilin ja juoksin kohti Golemia.
-Golem, mitä sä nyt?
Esitin, kuin en oisi tietänytkään tästä järistelystä. Katsoin syyttävän Golemia.
-Eikai sattunu mitää?!
Kysyin kauempaa huudahtaen muille.
- Hyi sua Golem.
Sanoin hiljaa, mutta vinkkasin silmää. Kivipokemon örisi jotain epäselvää, mutta katsoi sitten muihin.

Sergei

-Seadra, vastaa Brinella!
Huusin voimalla. Samalla Seadra vastasi Brinen voimin Dewgongin Ice Beamia vastaan. Valkeaa suolavettä suihkusi kovalla paineella kohti Ice Beamia. Nämä osuivat kohdakkain ja jäivät taistelemaan veden alla hetkeksi, kumman kohdille osuisi tämä isku (?).
Tunsin tärinän. Aloin haparoida ja samalla käännyin kohti Golemia. Näin aallot tulevan minua päin.
-Candice, varo !
Huusin ja nopein toimin kutsuin Dracon ulos pallostaan. Loikkasin tuon selkään ja tartuin Candicen kädestä. Vetäisin tämän kyytiin (?). Kohosimme pian taivaalle, eikä Earthquake päässyt vahingoittamaan meitä. Katsahdin alas, Elisabethiin, en vastannut.

Jessica

- Sasha, väistele vielä !
Huusin, vaikka näin Emberin osuvan välillä Sashan siipiin. Huomasin maan tärisevän. Näin samalla ilmestyneen Golemin ja Sergein ja Candicen, johon se kohdistui.
-Hulluks sä oot?!
Huusin Elisabethille ja katsahdin tähän.

Candice

Jonkin aikaa siinä kestikin, kun Ice Beam ja Brine osuivat yhteen ja niiden välinen mittelö alkoi, kunnes Brine oli ottanut hiukan pidemmän korren osuessaan Dewgongiin. Suolavettä saadessaan hylje alkoi sukellella pinnan alla, kuin hullu ja nousi takaisin pinnalle. Itse en kerennyt sitä kaikkea huomata, kun maa alkoi yhtäkkiä täristä jalkojeni alla ja kuulin Sergein varoituksen. Olin ruvennut haparoimaan niin pahasti, että olin melken tippua suoraan järveen, mutta onneksi Sergei oli hyväksi onnekseni tarttunut minua kädestä ja pääsin jätkän avustuksella kiivettyä tuon taakse turvallisesti istumaan, Dracon kyytiin.
- K..kiitos...
Sanoin hiukan änkyttäen ja halasin kevyesti Sergeitä takaapäin. Halauksen jälkeen katsoin suoraan Elisabethiin ja Golemiin.
"Ettäs viitsiikin.."

Melody

Vaporeon oli juuri saanut iskettyä häntänsä suoraan Ivysauria päähän, kun maa alkoi täristä. Pyysin pokemonejani pysyttelemään hetken aloillaan, kuten yritin itsekin pysytellä hiljaa paikoillani järistyksen ajan. Tärisemisen loputtua nousin ylös ja katsoin Elisabethiä hiukan kylmällä katseellani.
"Oliko tuossa edes mitään järkeä edelleenkään ? Käydä Sergein ja Candicen kimppuun noin vain ?"

Daniel

Growlithen Ember loppui juuri, kun maa alkoi täristä. Pokemon meni siksi ajaksi matalaksi, kun maan tärinä loppuisi. Nopeasti se loppuikin, mutta itse pysyttelin melko hyvin täysin pystyssä. Myös minullakin katse osoittautui tuimalla tavalla Elisabethiin, tajutessani, mitä tuo yritti tehdä.
- Tuo ei ollut sinulta järin fiksua!

Elisabeth

Irvistin sisäisesti, katseossani Candicen halausta Sergein takana.
" Pah! Nyt ei suunnitelma oikee toiminu ! "
Huusin mielessäni. Sitten katsahdin Danieliin ja Jessicaan.
- Sori, ei se Golemin syy ollu, eikä mun, tää yksilö vaa on tosi agressiivine.
Yritin peitellä tekojani pienen, anovan hymyn kera. Katsahdin Sergeihin. jtäkä katsoi Dracon selästä hiukan julmalla katseella. Tunsin tarvetta vajota maan alle.

Sergei

- Ei ne Golemit huviksee hyökkää, vaik ois agressiivisii. Mieti ens kerra kehe tähtäät ja kehe et. Et saa tehtyy tol muhu vaikutusta.
Sanoin Dracon selästä ja taputin liskoa kaulalle, jotta tuo laskeutuisi.
-Ei mitään.
Vastasin sitten hymyillen Candicelle. Laskeuduin Dracon selästä ja odotin herrasmiehenä, että Candice tekisi niin myös- Vasta sitten jatketaan ottelua.

Jessica

- Varmaa oliki vahinko..
Manasin hiljaa itsekseni ja nostin katseeni Danieliin.
- Sä voit jatkaa.
Annoin luvan toiselle aloittaa tämän uudestaan. Sasha lenteli ilmassa hiukan ruhjeisena ja väsähtäneen oloisena.

Candice

Kuuntelin hetken ajan Elisabethin selittelyjä ja kohauttelin vain hiukan olkapäitäni hiukan huokaisten. Dracon laskeutuessa Sergei olikin jo laskeutunut jo liskon selästä ja niin tein itsekin, ettei toisen tarvinnut odotella kauaa. Laskeuduttuani Dracon selästä, hymyilin Sergeille ja vilkaisin Dewgongin suuntaan, joka oli pinnalla.
- Onko kaikki okei Dewgong? Jatketaanko?
Hylje heilautti myöntävästi pyrstöää, ettei tuolla ollut mitään hätää ja sitä varten, että tuo oli valmis jatkamaan ottelemista.

Melody

" No johan oli sekamelskettä kerrakseen.. "
Kohauttelin myös olkapäitäni ja katsahdin pokemoneihini, jotka olivat jo jokseenkin väsähtäneet. Hymyilin noille.
- Tämä harjoittelu riittää, vaikka se jäikin lyhyeksi. Hyvin oteltu, palatkaa.
Ivysaur ja Vaporeon palasivat omiin palloihinsa ja jäin katselemaan ihan varmuuden vuoksi ympärilleni, että sen enempää sekamelskoja ei enää aiheutuisi.

//Ivysaur, taso 25(uusi liike Sweet Scent Poison Powderin tilalle.)
Vaporeon, taso 32.

Daniel

Pyörittelin hiukan päätäni Elisabethin selityksille ja keskityin takaisin omaan ottelemiseeni.
- Hyvä on.. Ember vain uudestaan.
Koira aloitti toistamiseen tuliliikkeen hyökkäyksensä.
- Ehkä vaikutan vähän tylsältä, mutta haluan tehostaa enemmän Ember ja Bite- liikkeitä. Sen takia käytän vain niitä.
Selitin Jessicalle tarkoin, jotta tuo ymmärtäisi, toivottavasti tuo ei haittaisi tyttöä.

Elisabeth

Katsahdin jokaiseen vuorollaan ja kutsuin Golemin palloonsa.
"Pahuksen... huumorintajuttomat.."
Vilkaisin ympärilleni.
- Aion saada Flareonin paremmaksi..
Totesin itselleni ääneen ja kutsuin tämän ulos pallostaan. Hymyilin.
- Haluan otella !
Ärähdin kuuluvasti, yrittäen saada jonkun vastaamaan pyyntööni.
- Minä voin.
Selkäni takaa kuului miehekäs örähdys. Katsahdin taakseni. Komea, pitkä ja lihaksikas mies asteli itsevarmana minua kohti, ojensi kätensä.
- Nimi on Sam.
Herrasmiesmäisenä tuo itsensä esitteli ja odotteli kättäni. Ojensin sen hiukan varoen tämän käteen. Mies nosti käteni korkeammalle ja antoi siihen pusun.
- Olen Elisabeth..
Sanoin hiukan punastellen, mies laski kädestäni hitaasti irti.
-Kaunis nimi.
Sam sanoi hymähtäen ja asteli kauemmas.
- Säännöt ovat kai selvät jo sinulle?
Sam uteli kauempaa pysähdyttyään.
- Tietty.
Jatkoin ja odotin, minkä pokemonin Sam asettaisi ehdolle.
- Matkaan, Jolteon !
Hän huusi matalan komealla äänellään. Samalla keltainen kaunotar laskeutui ottelukentälle.
- Se on tasoa 38, osaa pääosin sähkötyypin liikkeitä, myös erikseen opetettuja sellaisia. Naaras, löytyy kunnianhimoa ja tarvetta voittaa, ei tykkää häviöistä. On taistellut juuri vähän ennenkuin tulimme, joten hiukan väsynyt.
Sam esitteli perusteellisesti Jolteoninsa. Olin lyöty. Mikä herrasmies !
- Minun Flareonini on naaras, tasoa 43, myös vasta äsken taistellut. Osaa erityyppisiä liikkeitä.
En esitellyt niin pitkästi.
- Selvä, Jolteon, Giga Impact !
Sam ei pidempiä odotellut, vaan aloitti tarmokkaasti.
- Flareon, yritä väistää ! Sen jälkeen Flamethrower!
Jolteon juoksin hullunlailla kohti Flareonia, kuin salama. Se tömähti vasten Flareonin kehoa, jonka jälkeen kaunis naaras pokemon lensi pitkän matkaa taaemmas ja jysähti maahan.
- Flareon !
Huusin hiukan hädissäni, mutta onnekseni tuo pokemon nousi sinnikkäästi ylös ja huudahti äännähdyksensä, jonka jälkeen aloitti voimakkaan liekinheittimen. Jolteon jäi suoraan liekkien sisään, näin se n kärvistelevän paikoillaan.

Sergei

Hymyilin Candicelle takaisin, kunnes katsoin veteen.
- Seadra, mite menee?
Kysyin hymähtäen, näin tuon tulevan pintaan. Se äännähti iloisemmin ja katsahdi vastustajaansa.
- Selvä, nyt Tackle!
Huusin. Pienehkö Seadra syöksähti vauhdilla pinnan alle ja veden alla syöksyi hiukan alaviistosta kohti Dewgongia.
Itse vilkaisin Elisabethiin ja mieheen, juuri sillä hetkellä kun Sam pussasi Elisabethin kättä. Käänsin katseeni tyynenä veteen.

Jessica

Hymyilin.
-Sä saat käyttää mitä liikkeitä haluut !
Sanoin kovempaan äääneen hymyillen.
- Sasha, Super Sonic!
Huusin. Tällä saisimme ehkä Growlithen lopettamaan. Peitin korvani. Samalla hetkellä Sasha alkoi päästää voimakkaita ääniaaltojakohti Growlithea, vaikka tunsi Emberin pistot vatsassaan. Minun korviini vihloi vaikka pitelin niitä. Mietin, millaista olisi olla nyt Growlithe, varmaan saisin sydänkohtauksen. No, onneksi pokemonit eivät tuollaiseen kuole, mutta saattavat tullla hämmentyneeksi. (Confused) Ja silloin minun aikani on loistaa hetken aikaa, ennenkuin pokemon saattaisi selvitä tästä tilasta.

Candice

En kerennyt antaa Dewgongille käskyä, kun Seadran Tackle jysähti hylkeeseen voimalla, tuon lentäessä ilmassa.
- Aurora Beam!
Ilmalennosta käsin Dewgong ampaisi uudenlaisen säteen suuntaan, jossa Seadra sijaitsi.

Melody

Olin lähes helpottunut, kun jokainen otteli nyt jonkun kanssa, Elisabeth erityisesti, joka otteli äkkiä paikalle tulleen jätkän kanssa. Jolteon vastaan Flareon. Itselläni kävi ajatus, että voisin jossain vaiheessa ruveta tekemään tutkimusta Eeveen eri kehitysmuodoista. Miettiessäni samalla tsekkailin muitakin otteluita varsin mielenkiinnolla.

Daniel

Sashan seuraava liike sai minut tosiaankin peittämään korvani, koska liike oli sellainen mikä sai korviani vihlomaan. Growlithen Emberkin loppui sen siliän tien saadessaan Super Sonicista, mennen hämmentyneeseen tilaan. Koira ei tajunnut tässä vaiheessa mitään.
" Voi pahus, en raaskisi antaa uutta hyökkäystä nyt, koska se voi iskeytyä Growlitheen itseensä. "

Elisabeth

Katsoin hennolla, mutta vaativalla katseella Jolteonia, joka seisoi ylväänä liekkien sisällä. Mietin itsekseni, miten Jolteon pystyi säilyttämään ylpeytensä kivun keskellä? Sillä näkihän tuon kauniin sähköpokemonin ilmeestä, että tuo selvästi sattui. Jolteon tuntui purevan hampaitaan tiukasti yhteen ja samalla siristeli silmiään, mutta asento ei hievahtanutkaan.
- Jolteon, koita kestää.
Sam sanoi taustalla, seisoen itse ryhdissä, kädet selän takana. Hänkään ei selvästikkään menettänyt ylpeyttä tässä kohdassakaan.
- Jolteon, nyt, Wolt Switch!
Liekkien sisällä käprsitelevä Jolteon äännähti kuuluvasti ja keräsi voimiaan tehdäkseen sähköpallon. Hetkessä tuo oli tehnyt voimakkaan sähköisen pallon, joka oli lähtenyt sinkoamaan kohti Flareonia. En kerennyt antamaan käskyä, kun Flmaethrowerin lävitse syöksynyt pallo iskeytyi Flareoniin ja pokemonini lensi selälleen maahan. Tuo kipinöi hiukan sähköosuman takia.
- Flareon !
Huusin pienessä paniikissa, saatoin oikaista käteni kuin yrittääkseni tarrata Flareonista, vaikken siihen yltäisi näin kaukaa.
- Flareon, koita jaksaa !
Huusin kannustavasti. Flareon nousi tärisevin jaloin ylös, äännähti hiljaa ja kyyristyi hyökkäysasentoon.
- Juuri noin !
Kannustin tätä.
- Nyt, Fire Fang !
Huusin Flareonille. Kaunis, pienoinen naaras pokemon syöksähti Jolteonia kohti hampaat hohtaen punaisenaan. Hymyilin ja painoin käteni nyrkkiin itsevarmasti.
- Ei se Flareon niin helposti luovuta !
Huudahdin innoissani, mietin samalla, että vastahan Flareon oli saanut Thunderin niskaansa ja vielä se jaksoi ruhjeilla ja väsyneenä lähteä hyökkäykseen, mikä pokemon ! Hymyilin vielä ja katsoin Samiin. Tuon tyytyväinen ilme ei muuttunut hetkeksikään.
- Wild Charge!
Se huusi Jolteonille. Jolteon lähti voimalla kohti Flareonia, pamauttaen itsensä kokonaan sähköisen ’pallon’ sisälle. Tuo rynnisti sähköä hohtaen kohti Flareonia.
- Kuinka paljon se voi osata TM/HM iskuja..
Mietin hiljaa itsekseni ääneen. Samalla Jolteon oli iskeytynyt kehollaan Flareoniin, kuului voimakas huuto pokemonini suusta, mutta myöskin tuo iski hampaansa Jolteoniin, jonka ansiosta Jolteon painautui maahan tulisen puremisen voimasta. Flareon oli aivan ruhjeilla ja väsynyt, mutta piti ylpeytensä kasassa, eikä laskenut hetkeen irti. Tuliset hampaat olivat säkihelmöinnistä riutuvan Jolteonin kehossa.

Sergei

-Seadra!
Huudahdin jokseenkin paniikissa. Oli pelottavaa edes ajatella, miltä Aurora Beam tuntui, vaikka se tulikin niin pienestä kohdasta, kuin Dewgongin sarvesta ! Silti se olisi suurehko ja kivulias isku.
Seadra yritti sukeltaa veden alle, mutta turhaan. Aurora Beam iskeytyi tuon kylkeen ja niin Seadra liukui pintaa pitkin kauemmas, aiheuttaen väreilevän vanan vedessä perässään. Piakkoin Seadra katosi pinnan alle, aivankuin olisi uponnut sinne tajuttomana. Tiesin, ettei Seadra olisi vielä tajuton.
- Seadra, Surf!
Huusin. Samalla Seadra ponkaisi pinnalle, aiheuttaen ponkaisullaan jonkinsortin aallon, jota suurensin matkallaan khoti Dewgongia.

Jessica

- Ha ! Sasha, Wing Attack!
Huusin äänen loppuessa. Hämmennyksen tila ei todennäköisesti lähtisi samantien, joten minulla olisi aikaa iskeä. Sasha syöksyi kohti Growlithea siivet hohtaen, tällä kertaa valmiina iskemään kaksikin kertaa.

Candice

- Surf myös, äkkiä!
Dewgong ponkaisi pyrstöllään vauhtiin, aiheuttaen samanlaisen aallon suurennettaessa sitä kohti Seadraa ja tuon suurta aaltoa. Kohta nähtäisiin, miten tuossakin oikein kävisi, kun Surfit jysähtäisivät yhteen.

Melody

Vuorostani vilkaisin Sergein ja Candicen ottelua melko tarkoin, juuri, kun Dewgongin sekä Seadran Surf alkoi kohdistua toisiinsa.
" Molemmat eivät kyllä halua mitenkään luovuttaa. Aika kova matsi, täytyy myöntää. "


Daniel

Molemmat siiven iskut osui kuin osuivat Growlitheen ja koira ulvahti kovemmin saadessaan siivistä kaksi kertaa. Kieriessä vähän matkan päähän minusta, Growlithe nousi hiukan hitaahkosti ja väristen ylös, mutta tuo oli vieläkin hämmennyksen tilassa, joten Sashalla oli vielä ainakin yksi tilaisuus hyökätä. Itseni kohdalla se ei vaikuttanut hyvältä, koska Sasha oli jo nyt selvästi niskan päällä.

Elisabeth

Sam katsoi kärsivää Jolteonia.
- Pahus..
Tuo manasi ääneen, vaikken sitä kuullut näin kaukaa. Hymähdin. Flareon oli aiemmin jo enemmän kärsinyt, mutta jaksoi vielä puurtaa. Ehkä minun tiukahko koulutukseni oli auttanut asiaa…
- Jolteon, yritä nousta ! Sitten jälleen Giga Impact !
Sam tuntui huutavan jo hiukan hermostuneena.
- Flareon, laske otteesi ja tule tänne äkkiä !
Huusin Flareonille, joka laski otteensa ja pyyhälsi nopeasti lähelleni. Jolteon nousi samalla ylös ja ravisteli itseään.
- Flareon, emme mene samaan lankaan uudestaan, väistä se ja tee Quick Attack sen kylkeen!
Kuiskasin tälle lujalla äänellä, mutta tuskin Sam sitä kuuli. Flareon äännähti myöntävästi, hiukan jalat täristen. Näin myös Jolteonin olevan heikommilla, olihan tuokin taistellut vasta. Samalla kuitenkin valkea otus lähti nopeaan juoksuun. Tuo hohti valkoista perässään, vauhti oli huima. Juuri Jolteonin oltua lähellä Flareonia, Flareon loikkasi täpärästi sivuun ja samalla pongahduksella teki salaman nopean Quick Attackin Jolteonin kylkeen, jolloin Jolteon lensi kyljelleen maahan. Flareon sai itsekin pienet tällit, joten tuo lennähti haparoivasti maahan, kyyryyn.
- Jolteon !
Sam huusi hiukan peloissaan. Kummankin vauhti oli ollut niin hurja, että jälki oli sen mukainen. Jolteon ei noussut vieläkään ylös, vaan makasi maassa.
- Pahus, Jolteon, palaa!
Sam manasi hiukan häviötään.
- Otetaan toinen matsi? Eri pokemonit tietenkin.
Sam ehdotti. Nyökkäsin ja kutsuin Flareonin palloonsa.
-Hyvin tehty, tyttöseni.
Kehuin sitä ja kaivoin toisen pallon taskustani esiin.
- Alakazam!
Sanoin kovaan ääneen ja päästin tuon ulos. Samin ilme muuttui hymyyn.
- Tätä vähän ajattelinkin.
Hän sanoi ja kaivoi pallon taskustaan.
- Venomoth!
Sam huudahti ja antoi perhosmaisen pokemonin kiitää taivaalle.

//Flareon taso 47

Sergei

Huomasin Dewgongin Surfin, ilmeeni värähti hiukan hymyyn.
- Aika sattuma.
Totesin ja lähinnä vain odotin mitä tapahtuisi. Seadra päätyi Dewgongia päin ja jysähti tämän vatsaa vasten (?). Jolloin kumpikin varmaankin laskeutuisi veden mukana alas. (?)

Jessica

- Sasha, uudestaan !
Kummatkin siivet hohtaen tuo syöksyi jälleen Growlithea kohti. Jos tuo osuisi jälleen, mikä oli suht. todennäköistä, niiin sen jälkeen Sasha syöksähtäisi yläilmoihin katsomaan, mitä tapahtuisi.

Candice

Dewgong kuin tunsikin Seadran vatsaansa vasten jysähtäen tähän. Myös aallot alkoivat tasaantua pikkuhiljaa ja sitä mukaa Dewgong laskeutua. Lopulta tämä pääsi tasaiselle järven pinnalle, pään vain näkyessä pinnan yläpuolella.
" Tämähän meni mielenkiintoiseksi. "
Päästin pienen hymähdyksen, koska en itsekään nähnyt kummoisemmin ikinä, mitä kaksi Surfia aiheuttaisivat. Rauhallisena jäin odottamaan, mitä Seadralle kävi ja mitä tuo tekisi seuraavaksi.

Melody

Nyt silmäni kävi uudestaan Elisabethin ja Samin ottelussa, nyt vastakkain olivat Alakazam ja Venomoth.
" Erittäin mielenkiintoista.. Tuo oli ilmeisesti juuri se Alakazam, joka koitti saada Elisabethin käskystä Dracoa mukaansa.. "
Pohdin melko tarkasti, kunnes taas katseeni osoittautui Danielin ja Jessican ottelun suuntaan.

Daniel

" Voi ei.."
Rupesin hiukan jo panikoimaan Sashan tehdessä jo Wing Attackin toistamiseen, mikä ikävä kyllä osui uudestaan pokemoniini tuon saadessaan siivistä. Growlithe murahti kuuluvasti, kaatuen suoraan kyljelleen, ruhjeita oli ympäri kehoa, eikä tuo enää jaksaisi, kun yhden hyökkäyksen verran, jos tuo vain jaksaisi nousta ylös.
- Growlithe, koita jaksaa hiukan ja tee Ember vielä kerran..
En antanut käskyä huutaen, vaan rauhallisesti, koska halusin antaa pokemonilleni antaa aikaa nousta ihan rauhassa ylös. Vielä enemmän väristen ja ruhjeilla oleva Growlithe ampaisi vielä kerran uudestaan hyökkäyksensä liikkeelle.

Elisabeth

Venomoth lenteli paikoillaan hetken. Tuo oli tasoa 40.
- Alakazam, Psyshock!
Ärähdin kuuluvasti, ennenkuin Sam kerkesi omaa pokemoniaan käskemään. Alakazam nosti lusikkansa suoraan kohti Venomothia ja mumisi hetken jotain.
Alakazamm!
Se lopulta huudahti ja antoi varjon voimien pimentää seutuaan ja samalla laittoi tummia varjopalloja kohti Venomothia. Alakazamin ympärillä oleva alue hehkui mustaa ja violettia väriä Venomothin silmissä. Sen värisiä olivat ne pallotkin.
- Venomoth, Signal beam!
Jätkä huusi pokemonilleen. Samalla perhosen näköinen otus lehahti kauniisti kohti Alakazamia, ja päästi voimakkaan säteen, joka leikki sateenkaaren väreillä kauniisti, mutta tuhoisasti. Alakazamin tummat pallot osuivat kyllä Venomothiin, mutta niin myös Venomothin isku Alakazamiin. Alakazam kaatui selälleen ja kärvisteli tuskissaan, olihan tuo heikko ötökkätyypin pokemoneille. Samalla Venomoth tipahti ilmasta maahan ja kärvisteli maassa varjopallojen vaikutuksesta hetken aikaa.

Sergei

-Seadra..
Odotin hetken aaltojen laskeutumista ja huomasin Seadran laskeutuvan niiden mukana suoraan pinnan alle.
- Tackle!
Huusin hetken mielijohteesta. Samalla Seadra lähti syöksymään jälleen alapuolelta kohti Dewgongia.

Jessica

-Sasha, väistä nyt tarkasti ne ja iske sitten Bite!
Huusin. Samalla Sasha väisteli Emberiä parhaansa mukaan. Se saatoi hipoa vähän, muttei paljoa. Piakkoin lepakko syöksyi hampaat irvessä kohti Growlitheä, edelleen Emberiä väistellen.

Candice

- Kestä vain!
Dewgong meni valmiusasentoon ja otti Tacklen vastaan, mutta tuo tuli sen verran voimalla, että hylje loiskahti jonkin matkan päähän. Otus oli sen verran saanut osumia, että tuo alkoi hiukan väristä.
- Älä lannistu, Headbutt!
Dewgong lähti syöksymään merihevosta kohti pää edellä lujaa vauhtia.

Melody

Rupesin miettimään omia pokemonejani, jos vaihtaisin jonkun pokemonin jonkun tilalle ja treenaisi sillä tulevaa Vermilionin salia varten.
" Ehkä kaikista fiksuinta olisi tämä... "
Otin Pokedexini esiin ja vaihdoin Arcaninen ja Ponytan paikkaa. Katsoin Ponytan palloa kädessäni ja päästin kevyen hymyn.

Daniel

- Varo!
Varoitus kerkesi kuitenkin tulla liian myöhään ja sai vielä kertaalleen tuntea lepakon puraisun. Se oli jo pokemonille liikaa, kun Growlithe makasi silmät ristissä.
- No, ottelit hyvin. Palaa.
Pyysin koiran takaisin palloonsa ja katsahdin hymyillen Jessicaan ja Golbatiin.

//Growlithe, taso 22(uusi isku Flame Wheel Odor Sleuthin tilalle.)

Elisabeth

- Alakazam, jaksa !
Kannustin tätä nyrkkiäni heilutellen jännityksestä. Alakazam nousi hiukan haperoivin askelin ylös ja kohotti lusikkansa kohti Venomothia uhkaavasti valmiina.
- Tee Psybeam !
Samalla hetkellä Alakazam huusi jälleen nimensä ja antoi voimakkaan, sekavärisen säteen syöksyä tuon luskoista kohti Venomothia. Venomoth ei kerennyt tehdä mitään, vaan jäi säteen khoteeksi ja mylvi huutaen kivustaan.
-Venomoth!
Sam huusi sen enempiä hienostelematta. Miehen herrasmiesmäinen asenne muuttui kerrasta tosikoksi. Tuo puristi kätensä nyrkkiin hermostuneena ja kumartui hiukan.
- Venomoth, öäää... Äkkiä nyt.. Protect!
Venomoth kärvisteli itsensä pystyyn säteen keskellä. Tuo huusi kivusta ja leväytti kerran siipensä, jonka jälkeen suoja ilmestyi tuon eteen. Säde ei loogisestikkaan päihittänyt suojaa. Venomoth piteli itseään suojassa hetken aikaa, kunnes Alakazam lopetti.
- Hienoo Alakazam, nyt sama uudestaan !
Alakazam kohotti lusikkansa välmiiksi jo ilmaan.
- Vastaa samalla mitalla!
Sam huusi Venomothille. Tästä ei hyvää seuraisi.

Sergei

Seadran isku oli osiltaan onnistunut, muttei auttanut tilannetta paljoa.
- Varo sitä!
Yritin varoittaa pokemoniani, mutta liian myöhää. Alhaaltapäin tullut pääpusku ei ainankaan parantanut minun pokemonin tilannetta, päin vastoin. Seadra lensi pinnalle, hiukan ilmassa ja läsähti veteen, vajoten pinnan alle. Tuo tärisi hiukan vajotessaan pohjaan saakka. SielläS eadra nosteli päätään pystympään hiukan enemmän täristen.
- Bubblebeam !
Huusin merkiksi, jos Seadra tahtoi jatkaa. Niin tuo tekikin. Vielä kerran tämä yritti voimakasta kuplatykkiä kohti Dewgongia.

[bJessica[/b]

-Hienoa, palaa.
Kutsuin Golbatin palloonsa. Olihan Sashakin jo hengästynyt.
-Samoin.
Sanahdin jätkälle hymyissä suin ja kävelin tämän luokse. Pysähdyin jätkän eteen.
- Käytetää nää Poke Centeris ja harjotellaa lisää. Voisin käyttää Doraa taas... Ku sen tosiaa pitäs oppii paremmaks.
Sanahdin hymyillen ja vinkkasin jätkää mukaani, lähdin kävelemään jo.

//Sasha taso 26

Candice

Dewgong otti jälleen uudestaan ja rohkeasti valtavan kuplatykin vastaan, nyt toisen ilmeestä saattoi nähdä, että tämä oli hengästynyt, mutta pokemon ei halunnut ihan vielä luovuttaa.
- Koita siirtyä vielä lähemmäksi ja kerran vielä Aurora Beam!
Kestäessään jonkin aikaa kuplatykkiä tuo uudestaan sukelsi pinnan alle ja uiskenteli Seadran alle ampuakseen uudestaan voimakkaan säteensä. Vaikka Dewgong oli hiukan ruhjeilla ja hapessa, niin tuo ei päättänyt vielä luovuttaa.

Melody

Katselin vielä ihaillen Ponytan palloa, kunnes joku yhtäkkiä keskeytti haaveiluni.
- Haluatko otella?
Paikalle tupsahtanut tyttö kysyi hymähtäen minulta ja piteli palloa kädessään, josta pääsi hiukan epämiellyttävä löyhkä. Tytön pallosta tuli ulos Grimer(taso 24),tuo pokemon katsoi minua hiukan epämiellyttävällä tavalla, mutta en antanut sen vaikuttaa, vaan pyysin Ponytan ulos. Hevonen kuopi maata ja nyökkäsin tytölle, että työ saisi aloittaa.
-Nyt Grimer Mud Bomb!
Liejupokemon loi isokokoisen mutapallon, jonka se heitti suoraan Ponytaa kohti. Valmistauduin tekemään oman siirtoni.
- Väistä äkkiä ja tee Fire Spin!
Pokemon loikkasi jäntevästi kavioillaan sivuun ja aloitti oman hyökkäyksensä. Se isku taas osui aivan nappiin ja tulipyörre vangitsi Grimerin sisäänsä.

Daniel

Nyökkäsin myöntävästi Jessicalle ja lähdin saman tien kulkemaan hänen perästä kohti Poke Centeriä. Olin samaa mieltä siinä suhteessa, että halusin treenata vielä lisää. Hetken päästä jo kävelinkin ihan Jessican takana.
- Itse ajattelin vielä hiukan treenauttaa Wartortleani tämän jälkeen ja ottella sinun Doraasi vastaan.

Elisabeth

Näin, miten venomoth, sekä Alakazam aloittivat Psybeamin. Väririkkaat säteet syöksähtivät toisiaan vasten. Tapahtui nopea välähdys, kunnes säteet jäivät taistelemaan keskenään, kumpi voittaisi.
Alakazamin kädet väirisvät hiukan tuon pitäessä lusikoita kohti Venomothia voimalähteenään. Venomoth taas yritti pysyä maassa paikoillaan ja pinnisteli sädettä kehostaan voimakkaammin.
- Jaksa jaksa !
Kannustin Alakazamia. Säde läheni uhkaavasti Venomothia, mutta pian se läheni taas Alakazamia, kunnes tasaantui keskelle.
- Venomoth, pinnistä!
Sam kannusti taustalta.

Sergei

Huokaisin pienestä pelosta Candicen käskyn kuultuani.
- Seadra !
Huusin jo nyt säikähtäneenä, kun näinn Aurora Beamin syöksähtävän veden alla kirkkaana esiin. Se mätkähti johonkin tummaan hahmoon ja sen toimesta Seadra lensi pinnan yläpuolelle j mätkähti veteen, ja Auroa Beam kaunisteli hetken ilmaa.
- Palaa.
Sanoin ja kutsuin ruhjeisen Seadran palloonsa.
- Hyvä ottelu !
Sanahdin reippaalla äänellä ja panin pallon taskuuni.

//Seadra taso 35

Jessica

Hymyilin ja nyökkäsin Danielille. Samalla käveltyämme saavuimme Poke Centeriin. Astuin sisälle ja iskin pallot tiskiin. Hoitaja hoiti hommansa ja ojensi pallot takaisin. Kävelin hiukan sivummalle ja odotin Danielia.

Candice

Hymyilin hiukan voitonriemuisesti, kun ottelu ohi. Dewgong tuli pinnalle ja pärskäytti vettä pyrstöllään innokkaana niin, että vettä roiskahti hiukan päälleni. Pokemon ui luokseni, kehaisin tuota kutsuin tuon pallooni, pistäen pallon sen jälkeen laukkuuni. Katseeni kävi Sergeissä.
- Kiitän, voin sanoa, että sinun kanssasi oli todella hienoa otella.
Hymähdin ja katsahdin ympärilleni, Jessica ja Daniel suuntasivat ilmeisesti kohti Poke Centeriä, sekä Melody, että Elisabeth ottelivat yhä.

//Dewgong, taso 40.

Melody

Grimer yhä sinnitteli liekkien sisällä.
- Nyt Stomp!
Heti liekkien loppuessa liejupokemonin ympäriltä, Ponyta teki voimakkaan loikan ja yritti liiskata Grimerin. Mutta mitä kävikään? Kyllä hepo seisoi osoittain Grimerin päällä, mutta tuon äskeisestä liikkeestä ei tainnut olla paljon tehoa, koska Ponytan kaviot uppoutuivat Grimerin violettiin liejuun, juuttuen tuohon hiukan kiinni.
- Hah, nyt sinun Ponytasi on vähän pulassa. Mud Slap!
Grimer vetäisi mutaisen lyönnin kohti Ponytaa, joka saikin melko tarkan osuman, tulipokemonin hirnahtaessa kivusta.

Daniel

Seurasin muita mukisematta Jessicaa, astuen hiukan myöhemmin Centerin ovesta sisään ja vieden kaikki pokepalloni tiskille. Hoitaja kävi hoitamassa nopeasti tehtävänsä, mennen siksi ajaksi Jessican seuraksi. Pienen hetken päästä hoitaja tuli takaisin ja ojensi pallot, minun ottaen ne kiitollisesti vastaan. Sen jälkeen katsahdin hymyillen vieressäni odottelevaan tummaverikköön.
- Mennäänkö?

Elisabeth

- Sä pystyt siihe !
Kannustin Alakazamia ja heilauttelin nyrkkiäni kannustavalla asenteella. Katseeni kävi Samissa, joka näytti selvästi hermostuvan. Tuo ei ollut ryhtinen ja paikoillaan, vaan käveli melkein edestakaisin ja pyöri uin väkkärä.
- Venomoth! Nyt perhana voita se !
Sam ärähti uudelleen. Se oli turhaa. Kummatkin koettelivat voimiaan vain jaksamalla pidempään. Tässä ei hyvä heiluisi. Aivan yhtäkkiä ympäristö sokaistui hetkellisestä valosta ja pian kuului järisyttävä räjähdyksen ääni, joka sai minut peittämään korvani. Suljin silmäni sillä tunsin, miten hiekka pöllysi minua kohti ja voimakas puuska työnsi kehoani hiukan taaksepäin. Pöllyn laskeuduttua katsoin kentälle. Alakazam, sekä Venomoth olivat ehkä kymmenen metrin päässä toisistaan, makasivat maassa täristen.
- Alakazam!
Juoksin pokemonini luokse.
- Venomoth !
Sam juoksi omansa luo.

Sergei

Nyökkäsin Candicelle tämän sanojen seurauksena. Vilkaisin sitten Melodyn suuntaan. Tuon ottelu oli edennyt selkeästi. Hymähdin katsoessani Grimerin Mud Slap liikettä. Jäntevä pokemon tuo Grimer.

Jessica

Nyökkäsin hymyillen ja otin askeleita ulos Poke Centeristä, mahdollisesti Daniel perässäni. Vilkuilin pihalla ympärilleni. Ihmeen hiljaista oli tällä hetkellä Celadonissa, mietiskelin sillä yleensähän täällä on porukkaa.
- Hiljasta.
Sanahdin mahdollisesti lähelläni olevalle jätkälle ja otin taas askeleita kohti metsäpolkua.

Candice

Käännyin itsekin Melodyn suuntaan, kuullessani ottelun ääniä.
"Hmm, en tiennytkään, että Melodylla on Ponyta. Grimer on ehkä hiukan hankala vastus, mutta eiköhän Melody selviä tuosta."
Hymyilin hiukan ja istahdin alas katsomaan kyseistä ottelua mielenkiinnolla.

Melody

Kovan iskun saaneena Ponyta askelsi kavioillaan kopistellen luokseni, odottaen, että antaisin uuden käskyn.
- En anna tuon äskeisen enää tapahtuvan! Nitro Charge!
Ponyta tömisteli hiukan aiheuttaen pölyverhon eteensä ja nopeasti liekkien ympäröimänä juoksi kohti Grimeria, joka jysähti tuohon liejupokemoniin.
"Griiimeer..."
Tuo äännähti kivuliaasti liukuen, kuin liman lailla hiukan taaksepäin.
- Niinhän sinä luulet! Grimer, vastaa Sludgella!
Grimer ampaisi nopeasti myrkkyä pokemoniani kohti, mikä oli tuolta melko nopeaa, osuessaan Ponytaan, vaikka olin juuri aukaisemassa suuni ja antamassa uuden käskyn. Ponytani myrkyttyi, tuo Grimer näytti olevan hiukan niskan päällä. Purin vain hiukan paniikissa alahuultani.

Daniel

Olin lähtenyt melko heti Jessican lähdettyä kävelemään ihan tuon perästä.
- Totta, tämä on aika harvinaista, että täällä ei ole hirveän paljon porukkaa.
Totesin tytölle, seuraten Jessicaa ihan takana. Oli kyllä ehkä hiukan oudon hiljaista.

Elisabeth

Pudistin päätäni hiukan tietämättömän oloisena Alakazamin kunnosta. Silitin tämän päätä, jonka jälkeen pokemon avasi silmänsä siristellen. Se toisti pariin otteeseen nimeään ja yritti nousta, mutta en antanut sen tapahtua, vaan kutsuin Alakazamin palloonsa. Nousin maan rajalta ylös ja katsahdin Samiin.
- Ei polteta Pokemoneja loppuun.
Totesin rauhallisesti, vaikka Alakazam olisi ehkä voinut vielä jatkaa.
- Selvä..
Sam totesi ehkä hiukan pettyneenä ja kutsui Venomothin palloonsa. Mies tuli kättelemään minua, kiitti ottelusta ja lähti.

Astelin sitten Sergein luokse ja vetäisin tuon istumaan viereeni maahan.
- Ethä sä oo vihane?
Kysyin ja odotin vastausta hiukan peläten.

Sergei

Jysähdin maahan ahterilleni Elisabethin nykäisystä, aivan, kuten tyttö itsekin. Vilkaisin tätä aluksi hiukan nyrpeänä, mutta tuon siniset, lempeät ja päättäväiset silmät saivat minut hymyilemään.
- Enhä mä.
Sanahdin ja hymähdin, vilkaisin vielä tyttöä ja käännyin hiukan enemmän tätä kohti.
- Sä oot tosi kaunis.
Sanoin varmana ja nostin käteni Elisabethin kaulalle, vdein sormeni hiusten lävitse alas. Tein saman pariin otteeseen, rauhallisesti. Huomasin Elisabethin punastuvan.

Jessica

Kun olimme päässeet metsäpolulle ja hiukan syvemmälle, oli tunnelma varsin satumainen. Auringonlasku toi kauniit ornssit heijastukset metsän siimekseen, oli hiljaista. Ainoastaan muutamia tulikärpäsiä leijaili siellä täällä. Pysähdyin ja käännähdin Danieliin päin. Katsoin tätä pitkään silmiin. Hymyilin hiukan ujosti. En tiennyt mitä sanoisin.

[b]Candice[/b]

Päästin vain nopean vilkaisun katsoessani Sergeihin ja Elisabethiin Melodyn ottelun keskellä ja hymähdin. Minua ei koko tilanne haittannut, tai en oikeastaan antanut sen haitata. Käänsin vain nopeasti katseeni takaisin Melodyn otteluun.

[b]Melody[/b]

- Grimer, kerran vielä Mud Slap!
Pokemon kohdisti uudestaan mutaisen lyöntinsä, joten oli pakko keksiä äkkiä jotain. En halunnut Grimerin onnistuvan uudestaan omassa hyökkäyksessään.
- Loikkaa äkkiä Grimerin taakse ja Flame Wheel!
Juuri ja juuri hevonen loikkasi toisen iskun tieltä, ilmestyen nopeasti liejupokemonin taakse päästäen suustansa kunnon tulikierteen. Grimer ei edes kerennyt olemuksensa takia kääntyä nopeasti, joten Ponytan isku osui tuohon. Pientä kivuliasta pääsi Grimerin suusta.


[b]Daniel[/b]

Olin kävellyt ihan visusti Jessican perässä, kunnes tuon katse pysäytti minun liikkeeni täysin. Sydämeni rupesi lyömään hiukan tiheämmin ja käteni suoraan sanottuna hikoilivat, kun katsoin tyttöä. Tunnelmakin oli osittain vaikuttanut siihen. En tosin voinut olla hymyilemättä, joten päästin kevyen hymyn toiselle, tosin hiukan ujohkosti myös. Minulla meni suoranaisesti pieni pala kurkkuun, koska en osannut keksiä mitä oikein sanoisin ja toisekseen tytön kauneus auringonlaskun aikaan mykisti minut täysin. Rohkenin kuitenkin mennä lähemmäksi Jessicaa ja kietoa käteni tuon ympärille, halaten tuota hellästi.
- Näytät kyllä kauniilta auringonlaskun aikaan, ja muutenkin...
Pystyin sanomaan lopulta ja katsoin uudestaan tytön sinisiin silmiin.

Elisabeth

-Kiitti..
Sanahdin hiukan epävarmasti jätkän kohteliaisuudelle. Minusta oli outoa, miten Sergei oli aivan yhtäkkiä tuollainen. Juoniko jätkä jotain? Sillä minulta ei varmasti menisi mikään juoni silmieni ohitse, minä olen ovela ! Tai ainankin luulen olevani.
- Ite oot must ... sulone.
Sanoin. Testasin hiukan Sergeitä. Pidin kyllä tätä suloisena, mutta minun oli katsottava, miten jätkä reagoisi. Tuo kallistui hiukan minuun päin. Arvasin, mitä tuolla oli mielessä, tämän kasvojen lähentyessä minua kohti. Minulla oli sekuntien murto-osia aikaa päättää, mitä teen.

Ennenkuin edes kerkesin ajatella niin pitkälle, tunsin Sergein huulet huulillani. Painauduin tämän huulia vasten hiukan kovemmin, kunnes pusu vaihtui suudelmaan. En tiedä, miksi minä lähdin tähän mukaan. En kuitenkaan rakastuisi Sergeihin. Sen on varmaa...

Silti... Mikä oli tämä kumma tunne? Vatsani tuntui pidättelevän satoja perhosia sisällään. Kasvoni kuumottuivat hiukan punan noustessa poskilleni. Käteni hikosivat yllättäin, mutta kiedoin nopeasti toisen käden Sergein kaulalle ja toisella nojasin kuivaan nurmikkoon. Tunsin Sergein käden vyötärölläni, hymyilin.

Sergei

En tiedä, miten olin ajautunut yhtäkkiä Elisabethin huulille. Kai minä vain yllättäin rakastuin, ihastuin tai vain halusin sitä. Tai ehkä en. En ollut varma. Silti tuo blondi, räväkkä ja itsepäinen nainen tuntui hyvältä vieressäni, otteessani, suudellessaan minua. Käteni painoi hiukan lujemmin Elisabethin vyötäröä hetken aikaa. En ollut varma, oliko tämä oikein. En ehkä pitänyt Elisabethistä sillä tavalla, vaikka hän olikin puoleensavetävä... Olin ajatusten valtameren keskellä ilman pelastusrengasta.

Jessica

Yllättäen Daniel oli kietonut kätensä ympärilleni. Olin aluksi hämmentynyt, mutta sitten hymyilin. Daniel oli minulle tärkeä, mutten vielä tiennyt, mitä tahdoin hänestä. Saatoin kuitenkin kietoa käteni myös tämän ympärille ja painauduin tätä vasten nopeasti, ettei tilanne alkaisi olemaan kiusallinen.
- Heh... Kiitti.
Sanoin hiukan ujostellen toisen kehulle. En osannut odottaa tälläistä tilannetta, joten en osannut myöskään varautua siihen. Silittelin toisen selkää rauhallisesti meidän halauksemme aikana. Auringon viimesäteet lämmittivät hennosti vartaloani puiden välistä.

Candice

Sivusilmällä nopeasti katsoessani, tajusin, mitä Sergein ja Elisabethin suunnalla tapahtui, vaikka katseeni pysytteli enemmän Melodyn ottelun suunnalla. En tiennyt, miten tuohon oikein reagoida. Tuosta saattoi hiukan tulla mieleeni ne alkuajat, kun itse olin vasta tutustumassa poikaystävääni, joka oli tällä hetkellä menehtynyt. Lopuksi vain pyöräytin päätäni ja kädellä kopsautin kevyesti päätäni muutamaan otteeseen.
"Ei minulla ole aikaa ruveta miettimään mitään tuollaista, vaan keskittyä enemmän tuleviin saliotteluihin ja pokemonien treenaamiseen."
Vakuuttelin lähes itsevarmana itselleni. Olin jo lähes unohtanut, mitä rakkaus tarkoittaa.

Melody

- Viimeistele, Nitro Charge!
Edellisen iskun jälkeen Ponyta peruutti hieman Grimerin takana ja nopeasti itse aiheutettuna pienen pölykerroksen keskeltä hyökkäsi liekkien ympäröimänä kohti Grimeria. Tuo oli Grimerille liikaa saadessaan uudestaan liekeistä, jonka jälkeen tuo olikin täysin ottelukyvytön. Tyttö huokaisi häviönsä takia ja pyysi Grimerin palloonsa.
- Ottelit todella hyvin, tässä, saatat tarvita näitä.
Tyttö ojensi minulle muhkean, mutta pienen pussin, joka sisälsi paljon rahaa mahdollisia ostoksia varten. Kiitin tyttöä kohteliaasti ottaen pussin käteeni ja laittaessani pussin laukkuuni. Vasta heti tytön lähdön jälkeen katsoin Candicea mietteliäästi.
"Mitähän Candice oikein miettii? No, pitää kuitenkin varmuuden vuoksi käydä parannuttamassa pokemonini."
Totesin ja yhdessä hujauksessa olin jo käynyt Poke Centerissä hoitamassa hommani ja palasin takaisin Sergein, Candicen ja Elisabethin luokse.

//Ponyta, taso 28.

Daniel

En voinut olla yhtään hymyilemättä tytön kietoessa kädet ympärilleni ja painautuessa minua vasten, sekä silitellessä minun selkääni, se tuntui mukavalle. Hymähdin tytön vastatessa ja silitin hiukan tuon sileitä hiuksia.
- Meidän pitäisi varmaan jatkaa matkaa..
Sanahdin hiukan nolona ja hymyillen, jotta tilanne ei menisi ihan liian kiusalliseksi.

Elisabeth

Lopulta irtauduin Sergeistä, katseeni harhaili hetken maassa ja hymähdin hiukan. Korjasin asentoni ja nojauduin kahden käden varalla nurmikkoon. Selkäni oli hiukan kaarella, jalkani suoristuivat kuivalle nurmelle. Rykäisin ja katsahdin Melodyn otteluun.

Mitä tuo äskeinen oli?
Mietin kuumeisesti ja vilkaisin Sergeihin hymyillen. Huomasin jätkän tahtovan jatkaa, sillä tuon käsi oli noussut uudelleen lähelleni, vatsani päälle.
- Mikä on?
Jätkä kysyi. Katsahdin muualle.
- Ei mikää.
Totesin nopeasti ja käännyin jätkää kohti ja painoin huuleni vasten hänen huuliaan. Jälleen käteni hyppäsi Sergein niskalle.

Sergei

Hetken tauon jälkeen itsekkin yritin korjailla asentoani, mutten tahtonut sen loppuvan. Katsahdin Elisabethiin ja lähenin tätä uudestaan. Nainen tuntui oudolta, joten kysyin mikä on, muttei tarvinnut kauaa odottaa, kun tämä syöksähti huulilleni. Outoa.

Suutelomme jatkui hetken, kunnes itse lopetin sen ja nousin istumaan parempaan asentoon, nojauduin takanani olevaan puuhun. En sanonut mitään sen jälkeen. Tämä on/off-leikki ei sopinut minulle, koska en itsekkään tiennyt, mitä halusin.

Jessica

-Joo.
Sanahdin punastellen ja irtauduin jätkästä. Pahus, en tosiaan ollut hiljaisten hetkien ritari. Jatkoin kävelyäni muiden luo kaikesta huolimatta.

Candice

Monta asiaa pyörivät minun ajatuksissani, välillä olisi tuntunut, että pääni olisi räjähtänyt siinä tilassa. Vilkaisin nopeasti tällä hetkellä paikalla oleviin läsnäolijoihin vuorotellen, kunnes tuijotteluni pysähtyi Melodyyn, joka oli lopettanut ottelemisen, nousin nopeasti ylös.
- Miten nyt tästä eteenpäin?
Kysähdin hiukan miettivä ilme kasvoillani.

Melody

Sepä se. Candice oli kysynyt ihan hyvän kysymyksen, koska kukaan paikallaolijoista ei otellut tällä hetkellä.
- Hmm.. Yksi idea olisi, että katsoisimme valmiiksi yösijan, josta Sergei puhui, kun saavuimme tänne Sergein, Danielin sekä Jessican kanssa. Sitten voisimme jatkaa pokemonien treenaamista, jos vain on vielä tarvetta.
Katsoin ehdotuksen jälkeen jokaista, odottaen mielipiteitä.

Daniel

Vasta nyt ehkä pieni punastus nousi kasvoilleni, mikä ei ollut minun kohdalla normaalia. Jessican irtaantuessa minusta ja lähtien jatkamaan matkaa, minä lähdin pikkuhiljaa kävelemään hänen perästä kevyin askelin.

Elisabeth

Vilkaisin Melodyyn.
- Joo yöpaikka sopii mainiosti.
Sanoin hiukan piikittelevän oloisena, sillä oletin, etten ollut kovin tervetullut heidän poppooseensa sen aiemmin tapahtuneen jutun jälkeen. Siksi hymyilin hiukan ivallisesti, ärsyttävään sävyyn ja käännähdin kohti Sergeitä.
- Mitä mieltä sä oot, kultsi?
Kysyin kuin yrittäen ärsyttää hiukan muita omalla tavallani.

Sergei

Mulkaisin hiukan tuimasti Elisabethiin tuon ivallisen sävyn takia, mutta hymähdin ja katsoin Melodyyn.
- Yösijaksi käy teltta, eikö?
Sanahdin sitten nopeasti, kuin valmiiksi päättäen yönsijan.

Jessica

Astelin pian muiden näkyville, ilmeisesti Daniel perässäni. Loin katsauksen jokaiseen ja nyökkäsin tervehdykseksi. Sitten jäin miettimään äskeistä tapahtumaa, joten laskin katseeni maahan.