Kellotornin varjossa ja tanssiteatterin valoissa

Alisa nyökkäsi ja haukotteli sitten makeasti. Tyttö oli herännyt jo ennen auringonnousua treenaamaan. Kida oli lähtenyt salille, mutta muu porukka saisi tehdä mitä huvittaa ja yöpyä missä mieli teki. Scizor naureskeli vielä innoissaan Chin jutuille. Nukkuvan Magmarin Alisa palautti palloonsa. Myös Espeon ja Meganium kaipasivat pallon lämpöön, mutta Scizor sai jäädä, kun kerran halusi.

- Jos meinataan huomenna päästä liikkeelle, suosittelen unia,
Alisa sanoi hymähtäen ja alkoi ketterästi kiivetä paksuun puuhun, vilkaisten vielä kysyvästi muihin.

Reno nousi myös ylös ja heitti repun olalleen. Hän aloittaisi treenaamisen vasta nyt.

- Nähdään aamulla vaikka siellä järven rannalla,
poika huikkasi ennen kuin katosi pokémoneineen pusikkoon.

Myös Greta haukotteli. Olisi aika suoria motellille. Tyttö kutsui Freijan palloon, Loki sai toimia suunnannäyttäjänä.

- Hei sitten, nähdään huomenna,
Greta huikkasi vielä puussa keikkuvalle Alisalle ennenkuin astui metsikön pimeyteen. Loki ei onneksi tahtonut keksiä mitään temppuja ja pian Greta istuikin motellin pyykkituvassa lajittelemassa vähäistä vaatevarastoaan. Loki istui humisevan pesukoneen päällä ja tarkkaili Gretan tekemisiä kun tämä täytti pyykkikonetta.

Parin tunnin päästä Greta oli jättänyt pyykit tupaan kuivumaan ja istuskeli itse huoneensa kylppärissä lämpimän suihkun alla. Hän odotti innolla huomista retkeä ja kerrankin Kida ei olisi mukana ruikuttamassa. Sinällään hän ei inhonnut tyttöä, mutta vaadittiin paljon kärsivällisyyttä olla hattarapään seurassa. Greta huokaisi ja sulki hanan.

Tyttö tepasteli vettä valuvana ja pyyhkeeseen kääriytyneenä huoneen puolelle ja istahti sängylle pukemaan yöpaitaansa. Huoneessa oli melko viileää sillä hän oli ennen suihkuunmenoaan päästänyt Lokin ulos ikkunasta. Saatuaan yöpaidan kiskottua päälleen, tyttö laittoi vielä pitkät hiuksensa löysälle nutturalle, ennen kuin rojahti sängylle makaamaan. Hän tuijotti hetken kattoa ennen kaivautumistaan peiton alle.

--------------------------------------

Reno oli palannut jälleen lammen rantaan. Hän käski pokémonit pareihin ja aloitti harjoittelun, joka kesti noin puoli tuntia per. pari. Lopuksi poika vielä hieroi varovasti meganiumin, houndourin ja golbatin lihaksia. Ollessann Goldenrodissa eräs nainen oli opettanut hänelle tämän tavan yrittää tehdä pokémoneista ystävällisempiä. Reno uskoi, että ennenkaikkea kouluttamisen ja otteluiden oli lähdettävä hyvästä kommunikaatiosta ja luottamuksesta. Pokémonien kuului kunnioittaa häntä porukan pomona, mutta hänen täytyi kunnioittaa myös niitä tiimipelaajina ja ystävinä.
Chin kanssa poika teki vielä telepaatioharjoituksia ennenkuin lähti jälleen raunioille etsimään nukkumapaikkaa.

Alisa huikkasi heipat kahdelle muulle ja nousi käyrälle oksalle, johon oli tavaransa jättänyt. Scizor pukkasi hänet ylös ja asettui sitten taas paikoilleen ylemmälle oksalle.

- Ootko varma ettet halua palloon?
Alisa kysyi ötökältä, joka äännähti päättäväisesti. Se halusi pitää vahtia, vaikka olikin erittäin epätodennäköistä, että metsästä hyökkäisi mikään. Alisa huokaisi hymyillen ja asettui mukavammin oksalle, kietoen paksun viltin ympärilleen. Hän uppoutui vielä Unowneista kertovaan tarinaan nuotion hiipuessa sammuksiin, ennen kuin nukahti itsekin.

--

Aamun ensimmäiset auringonsäteet tunkeutuivat Alisan unen läpi. Havahduttuaan tyttö oli kuulevinaan hiljaista sihinää ja avasi hitaasti silmänsä. Näkökenttään tarkentui violetti käärme, joka oli juuri puraisemassa Alisaa naamasta. Tyttö kiljaisi ja heilahti taaksepäin, tarttuen salamannopeasti kiinni oksaan. Ekans sähähti vihaisena ja luikersi alas kohti Alisaa. Scizor oli kuitenkin havahtunut ja hyökkäsi suoraan ylhäältä päin käärmeen kimppuun. Kamppailu kesti vain hetken, kun Ekans putosi rymisten maahan ja luikersi karkuun niin nopeasti kuin pääsi.

Alisa roikkui edelleen säikähtäneenä oksalla. Herätys oli ollut kaikkea muuta kuin mieluinen. Scizor riensi tytön avuksi ja lennätti tämän hitaasti maahan. Alisa katseli ympärilleen, mutta Ekansia ei näkynyt. Sen sijaan tyttö oli saanut melkeiset naarmut puusta puoliksi pudotessaan. Scizor pukkasi Alisaa hellästi ja tyttö hymyili tälle helpottuneena. Vauhdikas alku päivälle motivoi treenaamaan, joten heti nirhamat puhdistettuaan ja kamat kerättyään Alisa suuntasi taas rantaan, jossa päästi koko tiiminsä irti.

Greta nukkui sikeästi eikä huomannut kun murkrow lehahti sisään raollaan olevasta ikkunasta. Se katseli nukkuvaa tyttöä tovin kunnes rääkäisi sydäntäriipaisevasti ja Greta oli äkkiä hereillä. Tyttö hengitti muutaman kerran syvään ja katsoi sitten virnuilevaa lintua kiukkuisesti. Greta tarrasi tyynyynsä ja heitti sen kohti pokémonia, joka putosi hölmönä istualleen lattialle tyynyn mäiskäytyessä sitä päin. Greta hymähti voitokkaana ja nousi ylös. Loki tepasteli kyräillen maatapitkin ikkunalle ja hyppäsi ikkunalaudalle odottelemaan josko päästäisiin aamupalalle. Greta vaihtoi äkkiä vaatteet ja kipitti sitten pyykkitupaan hakemaan kuivuneita vaatteitaan. Tällävälin Cole ja Freija tunkeutuivat ulos palloistaan odottamaan aamiaiselle lähtöä.

------------------------------

Reno oli kivunnut tällä kertaa ylemmille tasoille nukkumaan ja torkkui suurena myttynä, pienen Ho-Ohille tarkoitetun alttarin edessä. Houndour istui ovensuulla vahdissa, sitä unetti mutta se tunsi velvollisuudekseen vahtia muiden tiimiläisten unta. Reno alkoi näyttää heräämisen merkkejä noin puolituntia myöhemmin ja houndour kääntyi katsomaan haukottelevaa poikaa. Reno näytti entistä laihemmalta ilman huppariaan, jonka poika kuitenkin veti äkkiä mustan teepaitansa päälle. Reno keräsi nopeasti tavarnasa kokoon ja kutsui houndourin palloon hyvin ansaitulle levolle. Seuraavaksi suunnattiin järvelle.

Alisa keskittyi uusien tiimiläistensä treenaamiseen, lähettäen kentälle Magmarin ja Laprasin. Laprasilla oli toki tyyppi- ja tasoetu, mutta Magmarinkin oli opittava, että tällaisia otteluita tulisi joskus. Laiskaa pokémonia oli hankala saada liikkeelle, mutta tuliankan kilpailuvietti näytti heräilevän. Juuri siihen Alisa tähtäsikin. Pokémonien vahvuudet piti vain saada esille. Laprasilla se oli päättäväisyys, vaikka pokémon olikin melko kömpelö.

Treenien päätteeksi Alisa peseytyi ja vaihtoi asua, pukeutuen nyt löysään toppiin ja shortseihin, sitoen vielä toisinaan päässään käyttämänsä huivin vyötäisilleen. Päivästä oli tulossa kuuma, joten bootsien sijaan hän veti jalkaansa mukavat sandaalit. Astuessaan suojansa takaa hän huomasi parahiksi Renon lähestyvän ja moikkasi tätä kättään heilauttaen.

Reno äkkäsi Alisan ja heilautti myös tälle kättään tullessaan lähemmäs. Poika kuitenkin käveli rantaan ja avasi hihojensa vetoketjut. Poika kauhaisi nopeasti vettä käsiinsä ja heitti sen sitten naamalleen, viileä järvivesi oli mukavan viileää ja herätti vielä hieman uneliaan Renon lopullisesti. Chi tunki myös ulos pallostaan ja se leijui suoraan Scizorin luokse toivottamaan sirkalle hyvää huomenta. Renokin käveli lähemmäs Alisaa ja tämän tiimiä,

- Hyvää huomenta, aamuharjoitukset käynnissä?
Poika kysyi virnistäen.

--------

Motellissa Greta lopetteli tiiminsä kanssa aamupalaa. Loki ja Cole olivat jälleen nahistelleet ja Greta oli joutunut kutsumaan ne takaisin palloihinsa. Syötyään Greta vaihtoi vielä vaatteensa hieman kevyempään varustukseen. Freija odotteli tyttöä ulkosalla. Gretan ilmestyttyä laukkuineen motellin ovesta, kaksikko lähti kulkemaan kohti järveä.

Scizor tervehti innoissaan Chitä ja alkoi heti kertoa aamun tapahtumista, eleistä päätellen manaten sitä, että herkkupala pääsi karkuun.

- Jep, Magmar pitää innostaa liikkeelle. Meinasin tänä aamuna jo saada uuden tiimiläisen, aikamoinen herätys. Puuhun oli kiivennyt Ekans, joka lähti heti karkuun kun Scizorin kanssa herättiin,
Alisa sanoi huvittuneena, pöyhien vielä kosteita rastojaan. Hän vippasi viimeisen hedelmäviipaleen suuhunsa ja kaivoi niitä laukustaan lisää, tarjoten Renollekin.

Espeon kohotti katseensa, käännellen pystyssä sojottavia korviaan valppaana, ennen kuin juoksi lähestyvää Gretaa vastaan. Se päästi matalan naukaisun ja puski tytön jalkoja, jolkottaen sitten häntä pystyssä takaisin omistajaansa kohti. Alisakin huomasi tytön ja nyökkäsi tervehdykseksi. Porukka oli siis kasassa ja kohta päästäisiin varmaan lähtemään.

Chi taputti Sizoria sakselle lohduttavasti.

- Aikamoinen herätys,
Reno myönsi ja otti Alisan tarjoaman hedelmän ja mussutti sen nopeasti. Poika olisi syönyt enemmänkin mutta hänen täytyisi luultavasti odottaa vielä jonkin aikaa. Myös hän äkkäsi lähestyvän serkkunsa ja huiskautti tälle kättään.
Greta oli pysähtynyt hetkeksi kun Espeon oli tullut kiehnäämään, mutta piti loppumatkan reippaampaa tahtia.

- Ollaanko valmiita lähtemään?
Greta kysyi päästyään muiden luokse. Freija kipitti perässä ja tarrasi kouluttajansa jalkaan päästessään tämän luokse. Se kurkisteli muita pokémoneja ja kahta muuta kouluttajaa.

- Joo, lähdetään vaan,
Alisa sanoi ja heilautti laukun olalleen, kutsuen Laprasin ja Magmarin palloihinsa. Hän tarkisti vielä, että kaikki oli mukana ja suuntasi sitten kohti Violet Cityyn johtavaa tietä: rauniot sijaitsivat kahden kaupungin välissä, piilossa kaupunkien vilinältä.

// -> Violet Cityyn